Re: 1970 Hb Stanu malli

[SamiK]

+040 mäntäsarja tuli tänää. Priimakuntoiset. Varstorasva jässäyttänyt öljyrenkaat ja tapit kiinni. Teijossa pyöräytettävä tai keitettävä ölpässä. Oli aikasta muikee vintage döllis kun pahvilaatikon avasi.

Mittasin palotilan tänään. Tasan 30ml eli 30cc. Interwebin puristus-suhde laskurilla sain tulokseksi aivan liian laimeen 9.4. Männät dekkitasoon tuopi korotuksen 9.9iin. Tymäkkä keppi vie pois oman osansa paineesta. Mitattava siis että paljon on ehdoton venttiilin nousu maksimi tällähetkellä.'

Kävin sileällä hiekkapaperilla kampuran kauloja läpi. Keskimmäinen jäi senverta kysymysmerkiksi että mittaan laakerivälyksen kaikista ennen koneistamoa. Mun tuurilla menee vielä kampuran seuraavan alikoon sorvautukseksi ja uudet runkoset taas. :/

[SamiK]

Mittailin heti aamusta kantta. Kannen korkeus tiivistepinnasta tiivistepintaan 80,6mm. Imuventtiilin päästä venajousen poteroon venttiilin ollessa ylhäällä 38,7mm ja laskettuna pöytää vasten eli maksiminousu 35mm. Tilaa on siten 3,7mm + pahvi noin 1mm. Sitten jos kepin ajoittaa nokkakortin arvoihin eli imuventtiili 2.1mm raolleen YKK ssa niin kantta voi höylää 1,6mm. Silloin jää pahvin noin 1mm pelivaraksi. 1.6mm pois on vaan melkoisesti liikaa.

Eli jos nyt lähen siitä että ajan lohkosta 0.5mm pois jotta mukit on nollassa ja lippalakista vaikka alkaen 0.5mm pois. Niin voiolla että aletaan olee alueella. Lashcapit on pakko laittaa tai keksiä jotkut lyhyemmät tönärit. Tuskin on järkeä alkaa tähtäämään tuota paljealuetta sinne 0.8 - 0.9mm lähettyville ?



Pakko on myös mitata uuden lohkon korkeus vrt vanhaan.. Ettei tule hups.

[tuomee]

Niin ja mittaa vielä varulta ennen plaanamista niitten uusien mäntien puristuskorkeuskin vrt. vanhoihin,kun saattaahan niissä tarvike männissäkin eroja olla Kun mulla on 2kpl. 020" ylikoko konetta niin molemmissa on männät kuitenkin vaan n.0.1mm alle dekin.tiedä sitten liekö plaanattuja vai ei vai onko ero männissä...

[SamiK]

Hyvä huomio.

[SamiK]

Ihanaa !
Nyt jätemetallilavalta löytyvä lohko ei ole 1256cc nähnykkään vaan joko 1159 tai pienempi porattuna 1256 männille. Kaikkee sitä huomaakin ja kuulee kun saa ehdan 1256 lohkon viereen.
Sit huomasin taas uusia juttuja mulle lohkosta. Ykskolmosen lohkoon on Englannissa parannettu ölynpaluuta huomattavasti. Paluu kansitason läpi lohkoon on nyt isot 3-4 sormen mentävät aukot eikä niitä jotain 10mm reikiä mitä aiemmassa lohkossa oli. Ovat siis huomanneet että ongelmia on tai tulee ja parantaneet valua. Eron näkee selvästi kun vertaa aiemman sivun öljytykkikuvaa. Herää kysymys että tarviiko sitä paineistettua nokan voitelua enää kehittää ? Ei varmaan pahaa tekis siltikään?



Nyt kun on uusi lohko ja uudet 010 alikoon laakerit. Mittasin samantien laakerivälyksen runkolaakereista. Ja pielessähän sekin on tietty. Vain etummaisen laakerin välys on aikalailla nappiin speksien keskelle. Toiset kaksi sitten aika isosti ohi. Kiristin pukit 100Nm. Ohje 110Nm oli selkeesti liikaa. 110 kun koitti kiertää, tunti selkeesti että joku plöijää jossain.



Ja sitten etummainen



Onneksi kerrankin olin kaukaa viisas ja tilasin yhden alikoon suuremmat laakerit.

Onkos tuo kaikkien sylinteriputkien välistä löytyvä koukero joku veden siirtoon tarkoitettu putki? Yhdessä välissä näkee että on putki eikä vaan umpitanko. Noitakaan eiollut pienemmässä. Vaan putket yhdessä toisissaan paitti keskellä.



Jahka 010" kk lakrut saapuvat Hollannista niin mittaan niiden välyksen ja jos sekin on viturallaan, ni Tuomee saa lähettää 020" sarjan ja pääsen kiikuttelee laatikko tolkulla osia koneistamoon.

Niin ja 1256 lohko on noin 0.2-0.3mm matalempi kuin 1159 tai pienemmän. Siitä se outo 0.5mm männät alle dekin mitta tulee sitten.

[SamiK]

Käytin laskureita ja staattisella puristussuhteella 9.89 on tulevalla nokkakepillä dynaaminen puristus-suhde 7.67:1. Starttauspaine laskennallilsesti siinä 10.6bar. Eli ollaan aikalailla samoissa kun oltiin vanhallakin patilla painemittarilla mitattuna. Pitää siis vähän jotain tehdä.. Tai laskurit vippaa. Kuka näistä tietää sit taas.

[tuomee]

Vai ol se 1159:stä porattu Tietoo ei oo,mutta oisko ne "ISOLOHKON" koukero tangot pyttyjen välissä ihan vaan sitä varten että lämpö johtuis välistä tehokkaammin poies,tuskin niillä kiertoon juur vaikutusta on
Jotenkin en usko että se nokka enämpi voitelua tarvis miten alunperin on,mutta joo,tuskimpa siitä ainakaan haittaakaan on jos vaan viittii tusata.
Mutta semmosta tuossa aattelin että oliko siinä sun edellisessä nokassa ja nostajissa muuten hiontajälki kuin karhee kun laittelit aikonaan paikalleen Aattelin vaan jospa kaikki nostajat ei ruvennukkaa heti ekakäytön alussa jostain syystä pyörimään ja karkeet pinnat rupes jyystään het toisiaan,ja jatkumo ol valmis Vois olla ehkä hyvä hiotuista karkaisemattomista nokista ja nostajista lumputtaa pinta ihan peilille ennen asennusta
Ja kuten varmaan tiedätkin,niin rasvaahan tikkukoneen nokkaa asentaessa ei sit käy koskaan muuten laittaa nostajiin muuta kuin nokan vaste pintaan,pesään vaan öljyä että nostaja pääsee varmasti alussa herkästi pyörimään
Niin tuota paljerakoa,en laittas kyllä mäntiä yli dekin yhtään,kun ainakaan mulle ei oo vielä nin hyvälaatusta k-tiivistettä sattunu ettei jostain kohin ois liekkirenkaat ollu vähän sylinterin puolella,puristuksista en osaa tietää kuin korkeelle kestäs nostaa...

[SamiK]

Ei pysty muistaa laitoinko vaiko enkö punaista "verta" nostajiin. Nokkaan kylläkin ja riittävästi. Kyllä se ruttu pitäs saada lähemmäs kahtaatoista staattisena.

[tuomee]

Toki jos voimaa aattelee,mutta kestääkö,sitä en siis tietä ,kun juurikaan yli kympin ei muka näihin kannattais ruttua nostaa,Huttusen kirjoitustenkaan mukaan,miksei Mut kokeilemallahan se selvii kestääkö vai ei ja mikä siel ei sit enämpi ruttua kestäs,Pärekö .Kun kait siittä kannesta nyt millin,tai vähän ylikin kärsii höylää että se itessään viel kestää Ja millin varmuusvarakin ainakin tymäkillä jousilla pitäs piisaa(ainakin latuskan moottorissa se riittää).Ja miksei tietty ne männätkin voi vähän yli dekin laittaa jos vaan jostain onnistut löytämään semmosen tiivisteen että se on mahdollista,ja onhan niissä männissäkin varmaan vähän vara lakia muotoilla nin voi laskee lokia enämpi

[SamiK]

Kyllä se näin on. Kannessa on valussa hyvin varaa mataloittaa. Staattinen paine ei tuolla kepillä toteudu koskaan vaan jäädään vähän alle kymppiin. Paitsi jos muutan nokan ajoitusta. Niin sitten kylläkin. Jokuhan on se syy minkätakia aikanaan siirtyivät pienistä kauloista isoihin. Mut tarkoitus eiole pyöritellä mitään sairaita kierrosnopeuksia. Kovemmilla puristuksilla lämmöt nousee palotapahtumassa ja sytytys ennakon pysyvyys alkaa vaikuttaa kovasti. Sekä se että se jaksaa hyppää. Näistä ei tule ongelmia suorasytkällä. Veikkaan että vanhempien aikojen juttujen ongelmat ovat osaksi monen osatekijän summa. Ei sillä että Huttunen olisi mitenkään väärin kirjoitellut.

Jännästi vanhassa koneessa oli paksut kiertokangen pultit. Kierre sama 5/16"unf mut sileä osuus paksu, liki paksumpi kuin kierre. Myös selvisi että minkätakia 110Nm tuntu liiankovalta runkolaakerihin. Mulla oli käytössä ohuemmat pultit eli näköjään nekin on vaihtuneet uudemmissa paksumpiin. Nois ohuemmis on ½" unc kierre. Eli ei ihme että plöijäs kun ohuemmille momentti on alle sata neukkulaa.

Edellinen tarvikepahvi oli litteenä vähä yli millin. Uutta en asentamattomana ole mittaillut vielä. Et jos uusi tarvike on samaa ni se rako on se 1.1mm ja samalla se on paljealueen korkeus. Ajan lohkosta nyt niin että männät on tasalla. Ihan varuiksi. Menee ehkä turhan tarkaksi jos ajan vaikka 0.1 yli. Sit kannesta pitää mitata tilavuus vaikka 1mm matalempana. Et pääseekö sillä tavoite purkkaan. Männät nollassa ja kannesta 1mm pois, sit jää pelivaraa jotain 2 ja risat millimetriä kaikkineensa paljeen ollessa edelleen se pahvin verran.

[firenza 71]

Jokuhan on se syy minkätakia aikanaan siirtyivät pienistä kauloista isoihin. Mut tarkoitus eiole pyöritellä mitään sairaita kierrosnopeuksia.

Kyllä se 45mm kaula on aivan riittävän kokoinen tohon kombinaatioon, kun esim. evo mitsun koneessakaan ei ole kuin 45mm kaulat.
Öljyä pitää vain olla riittävästi liuskan ja kaulan välissä

[SamiK]

! Eli voi ajaa siis kilpaa Kun evoluzionessaki o saman kokoiset.

[SamiK]

Hyi ku kamalan kylmä värilämpötila tuli. :/ Mut kuitenkin. Siinä missä isot pojat kaataa about samalla metodilla betonia lohkon täytteeksi, meikä kaato sitruunahappoliuosta. Lohkari ei tuu jäämään tähän moottoriin..

Sit tein tarkistumittauksia ja olin mitannut alle millin poskelleen venttiilinousun maksimin. 2.1 ykk nousulla jääkin männän ja imuvenan väliin nyky kannen korkeudella 1.1mm ilmaa. Mittasin palotilan tilavuuden myös uudelleen. Tälläkertaa naftalla. Tulos oli 2ml sisään aina sama usealla mittauskerralla. 30ml nyt ja jos millin höylää niin 22ml.
Uusi pahvi on liekkirenkaan kohdalta 1.4mm paksu ja muualta 1.3mm. Voisi siis kuvitella että tuokin on litteenä päälle millin vahvuinen. 040" ylikoon mukien puristuskorkeus on 28.1mm ja on 0.1mm sisään sama kuin vanhojen 020" mitkä oli mulla ajossa.

Eli jos koneistamossa ajais lohkosta pois 0.2mm niin männät ovat joko 0 tai 0.1mm alle tason. Sitten kannesta ajaisi tasan 1mm pois. Sillo kannesta olisi mun aikana ajettu kokonaisuudessaan 2mm pois. Pahvi olisi litteenä välissä sen reilu 1mm. Sit jäis joko milli tai 1.1mm imuventtiilin ja männän väliin.
Tämä höyläys tuottaisi teoreettiseksi puristus-suhteeksi 12,5:1 Jos palotilamittaukset ovat yhtään onnistuneet. Nokkakeppi laskuihin mukaan ottaen suhteeksi tulee teoriassa 9.8:1. Eli jäädään sen alle 10. Sumplittava.

[SamiK]

Kiertokangen 010 ja 020 runkolaakerit ovat jääneet Hollannin postiin jumittamaan jo kahdeksi viikoksi. No, meen maanantaina koneistamolle muiden osien kanssa paitti kk laakereiden. On tossa muuta tehtävää niille niipal et hyvi voi lakrut tulla vähän jälkijunassakin. Revin melkein kaikki pakkasproput pois lohkosta ja kannesta. Tilasin Nippelit.fi stä uudet. Jäi jopa ehkä halvemmaksi kuin enklannista.

[SamiK]

Kaikki muut kilkkeet paitti kansi ja sen osat meni koneistamoon. Rahaa palaa Mut niin se oli vähä ajatuskin.